Pilates-menetelmä ja sen kehittäjä

Joseph Hubertus Pilates oli saksalainen kehonhallinnan ja fyysisen harjoittelun uranuurtaja, joka kehitti kehon ja mielen yhdistävän liikuntamenetelmän – nykyisin tunnetun nimellä pilates.

Pilates syntyi 9. joulukuuta 1883 Mönchengladbachissa Saksassa. Lapsuudessaan hän kärsi useista sairauksista, kuten astmasta, riisitaudista ja reumakuumeesta. Vastoin vaikeuksiaan hän päätti vahvistaa kehoaan ja alkoi opiskella monia liikuntamuotoja: voimistelua, nyrkkeilyä, itsepuolustuslajeja ja itämaisia liikuntaperinteitä, kuten joogaa. Hän tutki myös anatomiaa ja eläinten liikkumista, mikä auttoi häntä muodostamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen fyysisestä hyvinvoinnista.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Pilates oli internointileirillä Englannissa. Siellä hän alkoi kehittää liikuntamenetelmäänsä auttaakseen itseään ja muita vankeja pysymään hyvässä fyysisessä kunnossa. Tuolloin syntyivät ensimmäiset versiot kehonhallinnan harjoitteista, jotka tunnetaan nykyään mattopilatessarjoina. Mattopilates rakentuu kehonpainolla tehtävistä liikkeistä, jotka kehittävät keskivartalon hallintaa, liikkuvuutta ja lihasvoimaa.

Pilates kehitti myös laiteavusteisia harjoitteita huomattuaan, ettei loukkaantunut aina kykene liikkumaan ilman tukea. Internointileirillä hän rakensi ensimmäiset laitteensa sänkyihin kiinnitettyjen jousien avulla auttaakseen toipilaita vahvistamaan lihaksiaan. Näistä prototyypeistä syntyivät myöhemmin klassiset pilateslaitteet: Reformer, Cadillac ja Wunda Chair. Laitepilates sai siten alkunsa jo 1910-luvulla.

Vuonna 1926 Pilates muutti Yhdysvaltoihin ja avasi New Yorkiin harjoitussalin yhdessä vaimonsa Claran kanssa. Sali sijaitsi samassa rakennuksessa kuin useat tanssikoulut, ja menetelmä saavutti nopeasti suosiota erityisesti tanssijoiden keskuudessa. Pilates itse kutsui kehittämäänsä harjoitusmuotoa nimellä Contrology – viitaten kehon ja mielen hallintaan liikkeen kautta.

Perintö elää edelleen. Mattopilates syntyi tarpeesta säilyttää toimintakyky, laitepilates kuntoutuksen välineenä. Molemmat täydentävät toisiaan ja perustuvat samoihin periaatteisiin: keskivartalon hallintaan, hengitykseen, tarkkuuteen ja liikkeen virtaavuuteen.